Johanna Saure ja Jukka Petäjä, nyt yli kuusikymppiset, ovat muuttaneet Pyhtäälle, taloon, joka on sillankorvassa ja josta Johanna aina haaveili. Petäjää puhutellaan Nimismieheksi, vaikka hän on eläkeläinen ja hoitanut vaikuttavampiakin posteja. Johanna on entinen toimittaja. He auttavat harrastuksekseen Kaakkois-Suomen poliisilaitoksia murhajutuissa. Nyt on meneillään niin sanottujen ”mummomurhien” selvittely.
Mummot on hirtetty ja pantu veneeseen seilaamaan kohti Suomen lahtea. Hirtettyjä mummoja löytyy muualtakin kuin Pyhtäältä. Juttu muuttuu kammottavaksi. Valkoiset arkut alkavat vilistä Johannan silmissä.
Kaksi vankilasta vapautunutta, siellä tutustunutta rosvoa hankkivat kuorma-autot. Toinen alkaa myydä käytettyjä sohvakalustoja ja toinen ostaa teuraseläimiä varsinaisena ajatuksena kummallakin tutustua naisiin, jotka ovat miehen tarpeessa, leskiä, eronneita tai vanhoja piikoja.
Hankkia luottamus, teeskennellä rakkautta ja huijata omaisuus.
Kolme tuttavaperhettä, kaksi naisleskeä ja yksi miesleski muodostavat tiiviin yhteisön. Heillä on suunnitelma perustaa osuuskuntamuotoinen asumisyhteisö, johon voitaisiin palkata myös hoivahenkilöitä. Ennen kuin ollaan siinä vaiheessa, tapahtuu paljon Ihastumisia ja rakastumisia. Mustasukkaisuudeltakaan ei vältytä. Kaikki ei ollutkaan niin helppoa kuin luultiin.
Tässä kirjassa päästään vasta kolmiin häihin ja entisen kansanopiston ostamiseen tuleviksi yhteistiloiksi. Kuinkas sitten kävikään jää seuraavan osan kontolle.
© Heleena Lönnroth 2021
Zuppa di Porri, Kurikka
heleena.lonnroth(a)gmail.com